Prayer is the act of attempting to communicate with a deity or spirit. Purposes for this may include worshipping, requesting guidance, requesting assistance, confessing sins, as an act of reparation or to express one's thoughts and emotions. The words of the prayer may take the form of intercession, a hymn, incantation or a spontaneous utterance in the person's praying words. Secularly, the term can also be used as an alternative to "hope". Francis Galtonin pyytävän rukouksen tehoa mittaava tutkimus mittasi yleisten, hallitsijoiden terveyttä ja pitkää ikää pyytävien rukousten vaikutusta. Tutkimuksessaan Galton päätyi siihen tulokseen, että kuninkaallisten sukujen miehet (aikavälillä 1758-1843) olivat kaikista yläluokkien suvuista lyhytikäisimpiä. Jos siis rukouksen määrällä ja eliniällä voitaisiin nähdä jonkinlainen korrelaatio, olisi se tässä tapauksessa negatiivinen
usko kuitenkin s'ilyy luultavimmin siksi etta arsykkeisiin on vastattu
..
Guthrie olettaa, että koko oppimisprosessia ohjaa yksi periaate: ärsyke-reaktio (stimulus-response). Ä-R -parin muodostumiseksi riittää peräkkäisyys. Kun yhden kerran reagoi johonkin ärsykkeeseen tietyllä tavalla, niin on vahva taipumus reagoida siihen samoin aina siitä lähtien. Palkitseminen auttaa, mutta ei ole välttämätöntä. Reagointitapa muodostuu jo ensimmäisellä kerralla, kun tiettyyn ärsykkeeseen vastataan. kuninkaat eivat tainneet olla oikeasti suosittuja sotien vuosisatoina
Iltarukous päättyy yleensä nukahtamiseen
Andrew Newberg tutki fransiskaaninunnien ja buddhalaisten aivojen toimintaa syvän rukouksen tai meditaation aikana PET-laitteella. Tutkimuksissa kävi ilmi, että fransiskaaninunnien otsalohkot aktivoituivat rukouksen aikana, mutta päälakilohkon toiminta vaimeni, mikä Newbergin mukaan liittyy uskonnolliseen ajasta ja paikasta irrottautumisen tunteeseen ja Jumalan läsnäolon kokemuksiin. Samanlaisia aivotoiminnan muutoksia oli havaittavissa myös buddhalaisilla meditoijilla. Erona oli kuitenkin se, että nunnilla aktivoitui kielellinen alue aivoista, kun taas buddhalaisilla aktivoitui visuaalinen alue, mikä liittyy erilaisiin meditaatio- ja rukoilutapoihin.[22]
Newbergin mukaan hänen tutkimuksensa perusteella ei voi kuitenkaan arvioida uskonnollisten kokemusten "objektiivista totuudenmukaisuutta". Tutkimus ei hänen mukaansa pysty myöskään antamaan vastausta kysymykseen, onko ihmisellä kuolematon sielu tai onko Jumala olemassa. Se voidaan kuitenkin hänen mukaansa sanoa, että mikäli Jumala on olemassa, se pitää kokea aivojen välityksellä. Selvää on myös, että hengellinen elämä saa aivoissa aikaan biologisia muutoksia